Trace Id is missing

Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD-direktiivi):

Jatka lukemista ja ota selvää siitä, mikä yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD-direktiivi) on, miksi se on tärkeä ja keitä sen raportointivaatimukset mahdollisesti koskevat.

Lue lisää

Mikä yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD-direktiivi) on?

Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (eli CSRD-direktiivi) määrittää laajan joukon vaatimuksia, joiden mukaan sen soveltamisalaan kuuluvien yritysten on julkistettava useita muita kuin taloudellisia tietoja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvistä aiheista.

CSRD-direktiivi muuttaa voimassa olevia EU:n direktiivejä, jotta EU:n markkinoilla toimivien yritysten tiedonantovaatimuksia voidaan tiukentaa, ja laajentaa direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten luetteloa. Noin 11 700 yritystä on tällä hetkellä velvoitettu ilmoittamaan ei-taloudellisia tietoja CSRD-direktiivin nojalla. Näiden yritysten määrän arvioidaan kasvavan lähes 50 000:een yritykseen, jotka on perustettu tai pörssinoteerattu EU:ssa tai jotka harjoittavat liiketoimintaa EU:ssa. CDSR-raportointivaatimukset koskevat myös EU:n ulkopuolisia emoyrityksiä, joilla on merkittävää liiketoimintaa EU:ssa ja ainakin yksi tytäryhtiö tai haarakonttori EU:ssa.

Euroopan komissio on ilmoittanut,että CSRD-sääntöjen tarkoituksena on "luoda läpinäkyvyyden kulttuuri yritysten ihmis- ja ympäristövaikutusten suhteen."

Miksi CSRD-direktiivi on säädetty?

Euroopan komissio laati CSRD-direktiivin nostaakseen rimaan yritysten kestävyysraportoinnissa. Se sisältää kattavampia raportointivaatimuksia ja korjaa puutteita aiemmissa asetuksissa.

Ennen CSRD-direktiiviä suuret EU-yritykset noudattivat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin (NFRD-direktiivi) mukaisia raportointiperiaatteita.

CSRD-direktiivin nojalla yritysten on raportoitava huomattavasti enemmän tietoja. Lisäksi yritysten kestävän kehityksen tiedot esitetään tarkastettuina yhdessä tilinpäätöstietojen kanssa.

Keitä CSRD koskee?

Yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin odotetaan vaikuttavan kaikkiin EU-alueen suuryrityksiin ja EU-alueella pörssinoteerattuihin suuryrityksiin sekä EU:n ulkopuolisiin suuyrityksiin, joilla on merkittäviä liiketoiminnallisia intressejä EU-markkinoilla. CSRD laajentaa huomattavasti yritysten pakollista kestävän kehityksen raportointia EU:ssa. Sen arvioidaan nelinkertaistavan niiden yritysten määrän, joita direktiivi koskee (verrattuna NFRD-direktiiviin, joka kattoi vain 11 700 yritystä). CSRD:n odotetaan koskevan yli 50 000 organisaatiota.

Koska CSRD:n tarkat vaatimukset ovat monimutkaisia, on tärkeää, että organisaatiosi asiantuntijakonsultit ja neuvojat tarkistavat tiedot tarkasti. CSRD koskee yleisesti ottaen yrityksiä, jotka ovat pörssinoteerattuja säännellyillä EU-markkinoilla, lukuun ottamatta pörssinoteerattuja mikroyrityksiä. Mikroyrityksiksi määritetään yritykset, joilla on alle 10 työntekijää ja/tai 20 miljoonan euron nettoliikevaihto. CSRD koskee myös suuryrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista ehdoista:

  • Yrityksellä on vähintään 250 työntekijää.
  • Yrityksen nettoliikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa.
  • Yrityksellä on vähintään 20 miljoonan euron kokonaisvarallisuus.

EU:n ulkopuolisten yritysten, joiden liikevaihto on vähintään 150 miljoonaa euroa EU:ssa ja joilla on vähintään yksi haarakonttori tai tytäryhtiö EU:ssa, on myös noudatettava CSRD-direktiiviä.

Päivitetyt yritysten kestävyysraportointivaatimukset, eivät koske PK-yrityksiä, ellei niillä ole pörssinoteerattuja arvopapereita säännellyillä markkinoilla.

Milloin CSRD-säännöt astuvat voimaan?

CSRD-säännöt otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2024–2028 väillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi yrityksen koko ja sovellettava jäsenmaa. Ylätasolla aikajana on seuraava:

  • Suuret julkiset osakeyhtiöt: Yrityksille, joilla on yli 500 työntekijää ja jotka ovat jo NFRD-vaatimusten alaisia, CSRD-säännöt astuvat voimaan 1. tammikuuta 2024 alkaen – ja ensimmäiset raportit on palautettava vuonna 2025. Näiden yritysten on noudatettava NFRD-sääntöjä 1.1.2024 saakka.
  • Suuret yritykset, joihin ei sovelleta NFRD-vaatimuksia: Yrityksille, joilla on yli 250 työntekijää ja/tai yli 40 miljoonan euron nettoliikevaihto ja/tai yli 20 miljoonan euron kokonaisvarallisuus, CSRD-säännöt astuvat voimaan 1. tammikuuta 2025 alkaen – ja ensimmäiset raportit on palautettava vuonna 2026.
  • Pörssinoteeratut PK-yritykset: CSRD-säännöt astuvat voimaan 1. tammikuuta 2026 alkaen – ja ensimmäiset raportit on palautettava vuonna 2027. Pörssinoteeratut PK-yritykset voivat halutessaan pyytää vapautusta vuoteen 2028 saakka.

1.1.2028 mennessä CSRD-sääntöjä sovelletaan kaikkiin yrityksiin, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten säännöt ja aikataulut vaihtelevat, joten on tärkeää hankkia asiantuntijoiden ja konsulttien neuvoja.

Millaisia CSRD-vaatimukset ovat?

Yritysten, jotka kuuluvat CSRD:n soveltamisalaan, on raportoitava kestävään kehitykseen liittyvistä vaikutuksista, mahdollisuuksista ja riskeistä eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin (ESRS) mukaisesti. ESRS-standardin on laatinut Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG). EFRAG on EU:n rahoittama yksityinen yhdistys, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmiä palvelemaan Euroopan yleistä etua tilinpäätösraportoinnissa ja kestävän kehityksen raportoinnissa. Jos haluat selvittää, miten CSRD-vaatimukset voivat vaikuttaa organisaatioosi, on tärkeää keskustella yksityiskohdista asiantuntijoiden ja konsulttien kanssa.

CSRD-sääntöjen mukaan raportoivien yritysten on raportoitava laadullisia ja määrällisiä tietoja, jotka liittyvät seuraaviin:

  • kestävän kehityksen käytännöt, tavoitteet ja suorituskyky
  • kasvihuonekaasupäästöt ja -tavoitteet
  • yhteiskuntavastuu ja työntekijöiden kohtelu
  • korruption ja lahjonnan torjunta
  • yritysten johtokuntien monimuotoisuus
  • ihmisoikeusasiat
  • ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapatavoitteet ja niiden saavuttamisen edistyminen
  • kaksinkertainen olennaisuus.

Kaksinkertainen olennaisuus sisältää kaksi näkökulmaa: miten yritys vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan kokonaisuutena sekä miten kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn ja kehitykseen.

CSRD:n nojalla organisaation on raportoitava sekä takautuvia että tulevaisuuteen suuntautuvia kestävyystietoja, ja sen on myös ilmoitettava lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet. Soveltamisalaan kuuluvilta yrityksiltä edellytetään myös, että kolmas osapuoli tarkastaa niiden raportoimat kestävyystiedot sen varmistamiseksi, että ilmoitetut tiedot ovat täydellisiä ja tarkkoja. Keskustele CSRD-raportointivaatimuksista yrityksesi asiantuntijoiden ja neuvojien kanssa.

Kestävämpien käytäntöjen käyttöönoton edut

Vaikka organisaatiosi ei olisikaan velvollinen noudattamaan CSRD:tä, tehokkaampien kestävän kehityksenkäyttöönotto tuo runsaasti etuja. Kestävä kehitys ei ole hyväksi vain planeetalle, vaan myös yrityksille.

Alla on lueteltu on vain muutamia kestävän kehityksen edistämisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen tuomia etuja:

  1. Pienennä kustannuksia: Pienennä organisaation operatiivisia kustannuksia parantamalla energiatehokkuutta ja vähentämällä vedenkulutusta. Sen lisäksi, että säästät rahaa energialaskuissa, et myöskään ole vaihtelevien energian hintojen armoilla.
  2. Rakenna luottamusta: Monet nykypäivän kuluttajista ovat sitoutuneet tukemaan yrityksiä, jotka noudattavat kestäviä käytäntöjä. Pienentämällä ympäristövaikutusta rakennat brändiluottamusta sekä houkuttelet ja säilytät enemmän asiakkaita.
  3. Pienemmät riskit: Koska ilmastomuutos on edelleen kiireellinen ongelma ympäri maailmaa, nyt on tärkeämpää kuin koskaan omaksua kestävämpiä liiketoimintakäytäntöjä. Organisaatiot, jotka eivät ryhdy toimiin päästöjensä vähentämiseksi, jäävät nopeasti jälkeen. Pysy mukana kehityksessä nopeuttamalla kestävän kehityksen toimiasi ympäristövaikutuksen vähentämiseksi jo tänään. Aloita laskemalla hiilipäästösi päästövaikutusten koontinäyttöpäästövaikutusten koontinäytössä.
  4. Tue työntekijöitä: Yhä useammat työntekijät haluavat työskennellä yrityksissä, jotka toimivat kestävästi ja kantavat yhteiskuntavastuunsa. Sitoutumalla kestävämpiin liiketoimintakäytäntöihin kasvatat työntekijöiden tyytyväisyyttä ja tuottavuutta sekä vähennät työntekijöiden vaihtuvuutta.
  5. Houkuttele sijoittajia: Kun päätät raportoida kestävän kehityksen toimistasi, parannat luotettavuuttasi ja houkuttelet todennäköisemmin ulkopuolisia sijoittajia.

Tutustu tarkemmin ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapasäädösten muutoksiin tässä Puhutaan kestävästä kehityksestä ‑videosarjassa.

Ota seuraavat askeleet kestävän kehityksen polullasi

Vaikka CSRD koskee vain suuryrityksiä EU:ssa sekä EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joilla on merkittäviä liiketoiminnallisia intressejä EU:ssa, monet yritykset ympäri maailmaa pyrkivät silti edistämään kestävän kehityksen toimiaan. Tässä tilanteessa onkin nyt oiva aika nopeuttaa edistymistäsi kestävän kehityksen polulla. Tutustu siihen, miten Microsoftin tekniikka, esimerkiksi Microsoft Cloud for Sustainability, voi auttaa sinua tehostamaan toimintaasi ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteesi.

Aloita

Usein kysytyt kysymykset

  • CSRD-direktiivin raportointivelvoitteet koskevat seuraavia yrityksiä ja organisaatioita:

    • Ne koskevat kaikkia EU:n suuriksi katsottuja pörssinoteerattuja organisaatioita, jotka täyttävät vähintään kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta: vähintään 250 työntekijää, vähintään 40 miljoonan euron nettoliikevaihto ja/tai vähintään 20 miljoonan kokonaistase.

    • Ne koskevat kaikkia pörssinoteeraamattomia suuryrityksiä EU:ssa.

    • Ne koskevat suuria luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä.

    • Ne koskevat säännellyillä EU-markkinoilla pörssinoteerattuja PK-yrityksiä, jotka eivät ole mikroyrityksiä (mikroyrityksiä, ovat EU-yritykset, joilla on enintään 10 työntekijää, enintään 700 000 euron liikevaihto ja enintään 350 000 euron kokonaistase). 

    • Ne koskevat EU:n ulkopuolisia emoyrityksiä, joiden nettoliikevaihto EU:ssa on vähintään 150 miljoonaa euroa ja joilla on vähintään yksi CSRD-vaatimusten alainen tytäryhtiö tai haarakonttori EU:ssa.

  • CSRD astui voimaan 5. tammikuuta 2023. Vaatimustenmukaisuusaikataulut vaihtelevat yritystyypin mukaan, mutta ensimmäisenä säännöt astuvat voimaan jo tammikuussa 2024 kaikille suurille pörssiyhtiöille EU:ssa.

    • Kaikkien suurten pörssiyhtiöiden EU:ssa on raportoitava tilivuodestaan 2024 vuoden 2025 toimintakertomuksessaan. 

    • Kaikkien pörssinoteeraamattomien suuryhtiöiden EU:ssa on raportoitava tilivuodestaan 2025 vuoden 2026 toimintakertomuksessaan.

    • Suurten luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden on raportoitava tilivuodestaan 2025 vuoden 2026 toimintakertomuksessaan. 

    • Säännellyillä EU-markkinoilla pörssinoteerattujen PK-yritysten EU:ssa on raportoitava tilivuodestaan 2026 vuoden 2027 toimintakertomuksessaan. Ne voivat kuitenkin pyytää lykkäystä raportointivaatimukselle 1.1.2028 saakka, kun lykkäys perustellaan hyväksyttävällä tavalla toimintakertomuksessa. 

    • EU:n ulkopuolisten emoyritysten on raportoitava vuoden 2028 tiedoistaan vuoden 2029 kestävyysraportissaan.

  • CSRD:ssä itsessään esitetään vain yleisellä tasolla ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä raportointivaatimuksia. Euroopan komissio aikoo kuitenkin laatia tarkat vaatimukset yritysraportoinnille. Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG), joka on komission neuvoa-antava elin tällä alalla, on ehdottanut tai aikoo ehdottaa raportointistandardeja seuraavilla osa-alueilla:

    • European Sustainability reporting Standards (ESRS) Set 1: (eurooppalainen kestävyysraportointistandardi (ESRS) – ryhmä 1): ehdotettu komissiolle marraskuussa 2022,  lopullinen julkaisu kesäkuuhun 2023 mennessä. Komission vahvistettavaksi esitetty eurooppalainen kestävyysraportointistandardi kattaa tällä hetkellä neljä luokkaa:

    • Yleinen: sisältää yleiset vaatimukset tietojen valmistelemiseen ja esittämiseen.

    • Ympäristö: tähän sisältyvät esimerkiksi ilmastomuutos, saasteet, vesi- ja meriympäristöt, biodiversiteetti ja ekosysteemit sekä kiertotalouteen liittyvät standardit.

    • Yhteiskunta: tähän sisältyvät esimerkiksi oma työvoima, arvoketjun työntekijät ja vaikutukset yhteisöihin, asiakkaisiin sekä loppukäyttäjiin

    • Hyvä hallintotapa: tähän sisältyvät esimerkiksi liiketoimintakäytännöt.

    • ESRS Sector-specific standards Set 2 (sektorikohtaiset ESRS-standardit, ryhmä 2): Näitä laaditaan parhaillaan. Lopullinen julkaisu ajoittuu kesäkuun 2024 ja 2026 välille. Uskomme ICT-sektorin sisältyvän vuonna 2025 julkaistavaan erään. Nämä standardit koskevat soveltuvilla sektoreilla toimivia raportoivia yrityksiä (ryhmän 1 lisäksi).

    • PK-yritysten standardit julkaistaan kesäkuuhun 2024 mennessä.

    • EU:n ulkopuolisten emoyritysten kestävyysstandardit on tarkoitus julkaista viimeistään kesäkuussa 2024. EU:n ulkopuoliset emoyritykset voivat valita, raportoivatko ne yleisten ESRS-standardien mukaisesti, kestävyysstandardien mukaisesti vai muiden EU:n hyväksymien eri lainkäyttöalueella sovellettavien standardien mukaisesti.

  • CSRD:n mukaan yritykset EU:ssa julkistavat vaaditut tiedot toimintakertomuksessaan, kun taas EU:n ulkopuoliset emoyhtiöt julkistavat vaaditut tiedot erillisessä kestävän kehityksen raportissa. Tämä raportti täytyy julkistaa, mutta julkistamistavat voivat vaihdella. CSRD:ssä annetaan jäsenvaltioille nimenomaisesti valtuudet vaatia yrityksiä julkistamaan toimintakertomus suoraan esimerkiksi verkkosivuillaan (mutta ei vaadita tätä).

  • Akkreditoidun ulkopuolisen yrityksen, jolla on korkeatasoista asiantuntemusta varmennuksen ja kestävän kehityksen alalla, vahvistettava raportit. Tämä voi olla yrityksen nykyinen tilintarkastaja tai auditoija tai uusi tarkastusyritys.

  • Direktiivin noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset määritetään kansallisella tasolla. Toimivaltaiset viranomaiset julkaisevat tietyille rikkojille määrätyt seuraamukset. EU:n ulkopuolisten emoyhtiöiden osalta EU ei voi oikeudellisesti vaatia EU:n ulkopuolisia yhtiöitä julkistamaan mitään tietoja. Tämän vuoksi EU vaatii EU-alueella toimivia tytäryhtiöitä tai vastaavia tekemään CSRD-ilmoituksen EU:n ulkopuolisen emoyhtiönsä puolesta.

  • CSRD:n tarkoituksena on luoda EU:n tasolla standardoitu raportoinnin perustaso. Yksittäiset EU:n jäsenvaltiot saattavat asettaa lisäraportointivaatimuksia, mikä vaikeuttaisi raportointia entisestään ja voisi johtaa avoimuuden tai vertailtavuuden puutteeseen.

  • Ei, julkisen sektorin organisaatiot eivät kuulu direktiivin piiriin.

  • Kyllä, CSRD-direktiivi määrittää hyvin selvästi, että myös PK-yritykset kuuluvat sen soveltamisalaan.

  • Microsoft tukee suurempaa läpinäkyvyyttä. Olemme sitoutuneet auttamaan asiakkaitamme täyttämään CSRD-vaatimustenmukaisuuden ja pyrimme aktiivisesti laajentamaan omia raportoinnin ja kestävän kehityksen ratkaisujamme. Koska olemme suuryritys ja osallistumme aktiivisesti Euroopan talouteen, myös meidän täytyy täyttää CSRD-vaatimukset, joten ymmärrämme erittäin hyvin tämän hetken merkityksen ja sen, että tarvitsemme vankkoja työkaluja, joiden avulla asiakkaamme voivat täyttää raportointitarpeensa.

    • CSRD-direktiivillä muutetaan EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä (NFRD) ja EU:n tilinpäätösdirektiiviä sekä laajentaa niiden soveltamisalaa ja raportointivaatimuksia.

    • NFRD:tä sovelletaan tällä hetkellä vain suuriin "yleishyödyllisiin" yhteisöihin, joilla on yli 500 työntekijää. Sen lisäksi, että CSRD:tä sovelletaan kaikkiin EU:n pörssinoteeraamattomiin yrityksiin, sitä sovelletaan myös EU:n ulkopuolisiin (eli kolmansien maiden) yrityksiin, joita ei ole pörssinoteerattu EU:n säännellyillä markkinoilla, mutta joilla on merkittävää toimintaa EU:ssa (esimerkiksi vähintään yksi haarakonttori tai tytäryhtiö ja 150 miljoonan euron liikevaihto).

    • Yhdysvaltojen arvopaperi- ja pörssikomitea ehdotti Enhancement and  Standardization of Climate-Related Disclosures for Investors -sääntöä (ilmastoon liittyvien tiedonantojen parantaminen ja standardointi sijoittajille), joka koskisi kaikkia julkisesti pörssinoteerattuja yrityksiä (sekä yhdysvaltalaisia että ulkomaisessa omistuksessa olevia). Vaikka parhaillaan kehitteillä olevat CSRD:n tiedonantostandardit kattavat monia samoja osa-alueita (kuten kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoriskien valvonta), CSRD:n standardit menevät pidemmälle, sillä niissä edellytetään laajoja yhteiskunnallisia ja hallinnollisia tietoja. 

    • CSRD mahdollistaa sen, että EU:n ulkopuoliset emoyhtiöt, joilla on merkittävää toimintaa EU:ssa, voivat mahdollisesti raportoida jonkin muun "vastaavan" oikeudellisen järjestelmän mukaisesti ja saada vapautuksen CSRD:n mukaisesta lisäraportoinnista. Tässä vaiheessa ei ole kehitetty tai yksilöity mitään erityisiä poikkeuksia tai vapautuksia. Kun otetaan huomioon CSRD-vaatimusten laaja soveltamisala, on epäselvää, katsottaisiinko vastaavaa sääntelyä (kuten Yhdysvaltojen arvopaperi- ja pörssikomitean ilmastotietojen tiedonantoja koskevia sääntöjä) vastaavaksi tässä merkityksessä.

Seuraa Microsoftia